Osa on vihdoin täällä ^^ siirsin kaikki loput kuvat eilen illalla ja tein aamulla aloituskuvan, osa 60 kuvainen, eli nauttikaa! n___n

 


 

 Elikkä tässä naama kuva Bellasta

 

 Ja Alicesta, olkaa hyvät. Nyt itse osaan -->

Sylvialla oli usein läksyt tekemättä ja Alicella erilainen rytmi kuin muilla, joten öisin Alice teki Sylvian läksyjä, samalla, kuin Ariel nukkui.

Ariel heräsi hätkähtäen kipuun.

"Jonnee se syntyy!",Ariel kiljui tuskissaan.

"Ai Isä, päätit sittenkin tulla katsomaan synnytystä?", Alice kysyi hymyillen. "Hiljaa Alice! nyt ei ole leikin paikka!", Jonne huomautti tiukasti.

"Muista hengittää kulta", Jonne avusti. "Muista sinäkin", Ariel ähki. "Isi en näe mitään", Alice valitti. "Ei tarvitsekkaan!"

 Ariel silitti sylissään olevaa vauvaa "Se on poika", hän sanoi, nosti katseensa kohti Jonnea ja hymyili. Jonne hymyili hänelle takaisin ja vauva alkoi itkeä.

"Älä itke! Ei ole mitään hätää James, ei mitään hätää", Ariel tyynnytteli Jamesia, jolloin tämä rauhoittui.

 

"Hei James!", Alice tervehti pikkuveljeään ja sai tämän hymyilemään. Alice leikki hetken Jamesin kanssa, kunnes lähti yläkertaan.

 "Nuku hyvin James!", Ariel sanoi ja asetti poikansa kehtoon. Oli hyvin selvää, että James saisi eniten huomiota lapsista. Kehto ahdettiin makuuhuoneeseen ja vaipanvaihtopöytä kylpyhuoneeseen.

 "Meillä on ihana poika", Jonne sanoi. "Niin on", Ariel myönsi ja jatkoi: "Mutta sovitaanko ei enään lapsia?" "Sovitaan niin", Jonne sanoi ja halasi vaimoaan.

 

 Kuva koko perheestä

Seuraavana päivänä Sylvia tuli koulusta, hänen arvosanansa nousivat Alicen ansiosta.

 Joten hän päätti itsekkin kokeilla läksyjen tekoa.


Se kuitenkin kyllästytti pian, joten hän meni hyppimään keittiön vesilammikkoon.

 Pian hän kuitenkin pysähti kuin seinään, muistaen, että hänet laitettaisiin siivoamaan lätäkkö, joten hän moppasi sen olemattomiin.

 "Sylvia kasvaa kohta teiniksi", Alice sanoi. "Niin isoksi pahaksi finnikeitaaksi", Bella arveli. "Tai ehkä kauniiksi, kiltiksi ja huolehtivaiseksi", Alice arvasi. Bella katsoi Alicea järkyttyneenä ja sanoi: "Niin mutta vain ehkä"

 Sylvia halasi nalleaan ja itki. Hän ei halunnut kasvaa isoksi, mutta hänellä ei ollut vaihtoehtoa, joten hän puki juhlapukunsa päälle ja meni pihalle muiden seuraan.

 Kaikki olivat juhlapuvuissa ja synttäri tunnelmissa.

 "Muista toivoa", Jonne muistutti. "Ai niin toivoa", Sylvia ajatteli ja alkoi pohtia toivetta "Toivon, että minusta tulee kaunis ja äykäs"

 *puuh*

Tämmöinen diiva, Sylviasta kasvoi. (huom tuo kauhea leuka!)

"Hyvä luoja, miksi annoit tyttäreni kasvaa? Miksi hän ei ole enään se sama pikkutyttönen, joka juoksi minua vastaan kun tulin töistä? Miksi? Miksi?", Jonne pommitti Jumalaa kysymyksillä.

 "Tää on niin EPÄREILUU!!", Bella aloitti raivokohtauksensa.

"Kaikki saa kasvaa paitsi mä!"

 "Mäki haluun TEINIKSI!", Bella huusi täyttä kurkkua, hän sai usein raivokohtauksia.

 Alice sen sijaan oli raivonnut taaperona ja oli hyvin kiltti ja rauhallinen lapsi.

 Ariel asetti Jamesin kehtoon ja meni nukkumaan miehensä viereen.

 Aamulla Sylvia katsoi peiliin, huomaattekos, hänellä on samanlaiset hiukset, kuin äidillään alussa?

 Tässä naamakuva. Hiukst peittää leukaa, mutta leuka on hirveä!

"Meillä on tänään pesis matsi koulussa!", Alice kertoi. "Sepä kiva, pelaako Bellakin?", Sylvia kysyi. "Joo, mut se on eri puolella kuin mä", Alice sanoi. "Ei se haittaa. Onnea peliin, molemmille", Sylvia toivotti. "Kiitos", Alice sanoi ja molemmat rouskuttivat muronsa loppuun.

 Kaikki kolme kiirehtivät kouluun ja bussi lähti vasta kello 8:51 kotoa, hienoa!

Sylvia pääsi kaksi tuntia aikaisemmin, kuin kaksoset.

 Joten hän hoiti Jamesia. Sylvia nautti veljensä seurasta ja tämän hoivaamisesta. Pian hän huomasi olevansa varaäiti.

Kauhistus joku tappoi kaksoset, heti kun nämä tulivat koulusta! (olen aina tiennyt, että Nukkumatti on pahis!)

 Pian molemmat heräsivät samaan aikaan unestaan ja kiiruhtivat sisälle.

"Eääks! James? James mikä on? Sä putoot multa jos jatkat riuhtomista! Yhh, okei mä vaihdan sun vaipan", Sylvia sopersi pikkuveljelleen paniikissa, kun tämä heilui ja huusi täyttä kurkkua.

"Mmm.. ..Bella laita ulko-ovi kiinni ja ..Alice älä katso telkkaria noin läheltä!", Sylvia opasti. "Joo, joo", molemmat huusivat takaisin ja jatkoivat touhujaan, aivan kuin eivät olisi kuulleet mitään. Sylvia huokaisi ja meni vaihtamaan Jamesin vaipan.

 Ja hienostihan se vaipanvaihto sujuu...

Sylvia sysäsi Jamesin äidilleen ja teki hedelmäsalaattia.

“Alice mee ny nopeempaa, ett' mä pääsen juoksee nää rappuset ylös tosi nopeasti!”, Bella sanoi rappusten juuressa. “Mä meen omaa tahtiani”, Alice kivahti takaisin.

 Kun Alice oli painunut yläkertaan ja Bella katsomaan telkkaria kiehuen kiukusta, alkoi Sylvian ja Jonne tyynysota.

Heillä oli oikein hauskaa ja kumpikin nauroi paljon. “Isä hei! Sun pitäis jaksaa vetää paljon kovempaa”, Sylvia huomautti hymyillen. “Sylvia hei! Noilla sun höyhen iskuilla ei pärjätä maailmassa.. Mennään keittiöön niin mä opetan sua”, Jonne sanoi. “Ihan miten vaan”, Sylvia sanoi hymyillen.

 “No niin koitappa vetää kovaa”, Sylvia yllytti. “Hei sunhan se piti lyömistä harjoitella, lyö mua käsivarteen ja muista ojentaa koko käsi, niin siitä vois olla vahinkoakin”, Jonne opasti. Sylvi löi ja Jonne korjasi lyöntejä, lopulta molemmat olivat uuvuksissa ja Jonnella käsivarsi mustelmilla.

“Pysythän aina minun pikkutyttönäni?”, Jonne kysyi ja kaappasi Sylvian kainaloonsa. “Äääh Isä! Nyt ei aleta vetistelemään, tottakai olen aina tyttäresi ja rakastan sinua aina”, Sylvia lupasi. “Kiitos, minäkin rakastan sinua”, Jonne sanoi.

 Kun Sylvia meni huoneeseensa, hän löysi Bellan nukkumasta omasta sängystään. “Mitä sinä kuvittelet tekeväsi!!”, Sylvia huusi ja Bella pomppasi pelästyneenä sängystä. “Mi-minua väsytti ja A-Alice nu-nukkui le-le-leveästi, meiän sä-sängyssä”, Bella sopersi itkien. “Ja sä ajattelit ***** tulla mun sänkyyn? Mitä **** sun päässäs oikein liikkui!”, Sylvi huusi. “Sori”, Bella sanoi ja painoi katseensa lattiaan. “Häivy täältä niinku ***** olis jo”, Sylvia sanoi osoittaen portaita ja Bella juoksi nopeasti ylös jo. Sylvia meni vuoteeseensa ja löysi sieltä Bellan nallen. Hän heitti nallen sänkynsä alle ja katui Bellalle huutamista. “Mutta muuten lapset hyppii silmille”, hän tuumasi ja nukahti.

Jonne korjasi vihdoin ja viimein suihkun. Hänen taktiikkansa: ruuvaa, ruuvaa, lyö,ruuvaa, lyö, ruuvaa, ruuvaa, lyö... Ariel oli käskenyt hänen korjata suihkun ja kymmenen kertaa, eli niinkuin sanonnassa sanotaan kymmenes kerta toden sanoo.

 Hän testasi suihkua ja kylvetti sen jälkeen Jamesin. James on ainoa lapsi tässä perheessä, joka on kylvetetty..

Hän näytti jopa nauttivan siitä.

 Jonne laski äkkiä Jamesin lattialle ja pissasi lattialle, juuri Jamesin viereen. Hän kiiruhti äkkiä suihkuun, hyläten lapsensa lattialle. Kuvassa Jonnella.. koiranpentu-ilme?

 James oli hylättynä monta tuntia, kunnes Ariel tuli ja vei hänet kehtoonsa.

 Aamulla kaksoset söivät ja Bella kertoi järkyttyneenä Alicelle: “Eilen sisko huusi mulle, kun mä olin nukkunut sen sängyssä” “Niin sillähän oli kunnon syy”, Alice vastasi. “Sähän veikkasit, että siitä tulee myös huolehtivainen?”, Bella muistutti. “Niin veikkasin.. Ääh! Hitsi!”, Alice sanoi nähdessään Bellan avoimen kouran ja tunki siihen vastahakoisesti taskustaan kaksi simelonia.

 Sen jälkeen lapset menivät kouluun. Bella oli hyvin ilahtunut kahdesta simeloniasta.

 Kun kaksoset tulivat koulusta, Bella lkoi tehdä läksyjään, jotka kirjaimellisesti alkoivat kasaantua.

 Samana päivänä juhlittiin myös Jamesin syntymäpäiviä.

 *Puuh *

 Tämmöinen Jamesista kasvoi, ei järin söpö mielestäni, mutta syytetään vaikka hiuksia.

 Kasvokuva

 Sylvia jatkoi Jamesin hoitamista. “Pamauta tohon”, Sylvia neuvoi, mutta James katsoi häntä vain söpösti ja vähät välitti.

Kommujaa(?)! ^__________^